Suamalaisen sokerin pualest

Jukka on maaseutupitäjän kasvattina luonnollisesti Suomalaisen Omavaraisuuden ja Tervehenkisten Agraariarvojen kannattaja. Niinpä hänessä herättää vieläkin närää taannoinen suomalaisen sokeriteollisuuden alasajo ja tuotannon siirto ties minne tanskanmaalle. Täällä rannikkoseudulla jurrikan viljelyllä on vuosisataiset perinteet, mutta nykyisellä unionin maatalouspolitiikalla ei sille näy pitkää jatkoa luvassa. Näyttää siltä, että meille jää jäljelle vain varhaisperuna ja avomaankurkku, eikä niiden kasvatus ole mitään oikeaa maanviljelyä, vaan pikemminkin jotain puutarhanhoitoa.

Tilanteesta suivaantuneena Jukka eräänä tammikuisena torstai-iltana päätti ottaa kansalaisen perusoikeudet lapaseen ja järjestää hallilla pienen mielenilmauksen asian puolesta. Tämä oli hyvä järjestää hallin pappailtana, ettei nykynuoriso järkyttyisi mokomasta traktorimarssista. Suhteilla hoidettiin myös kuvaaja paikalle, sillä tottahan kaikenlaisessa poliittisessa pelissä meedia on se välttämätön paha. Monessa liemessä keitetty Jukka osaa kuitenkin käsitellä meediaa välittämään haluamansa kuvan protestisugarcaneistaan.

Mutta paha meedia on kuitenkin koulittu ja harjaantunut halkomaan hiuksia ja puuttumaan pilkkuvirheisiin. Susitoimituksen oli kertakaikkiaan pakko puuttua paradoksiin: Jukan Suomalaisen Omavaraisuuden puolustusprotesti koostui tuontituotteista! Nyt oli mennyt puurot ja vellit sekaisin, sillä lapsikin tietää, että suomalainen sokeri tulee jurrikasta eikä ruo'osta! Mynämäkeläisten puolue on selkeästi tsillannut liikaa ruokotisleitten ja luonnonlääkkeiden kera, kertoohan sen jo tuore vaaliteema: Wellcome to Jamaica.