torstai 16. elokuuta 2007

Ruåttin reissua Savolaesittaen


Taiteilija itse, Mese och dr. Gonzo

Homman nimi oli itäreissu länteen tai jotain moisen ja mustalaiskiertueen väliltä. Joukkueeseen kuuluivat Panu aka Kylmäkosken Kowboi, Osku armoitettu gonzoilijamme sekä hyväkuntoinen Mercedes-Benz merkkinen farmariauto. Matkakohteena Tukholma ja mahdollisesti lähialueet. Varoitus tissiposkille ja pullamössöpumpuleille: Tämäkään matka ei tuo teille teräviä ja hyvälaatuisia kuvia mahtavista kuvakulmista hyvine valotuksineen ja rajauksineen. Tämä matka on totta ja totista, rumaa ja karua, nyt ei pelleillä.

Matkani alkoi Turusta Vikingillä rapakon yli Ruåttiin. Laivalla oli yllättävän rauhallinen meno mummojen ja muiden bingoaktivistien keskellä. Eikä sitä meininkiä edes Susitoimittaja saa yksin aikaiseksi. Ei vaikka kossua joisi. Tukholman terminaalissa minua oli vastassa loppujoukke eli Panu ja mese. Pikaiset läpsyt ja asiaankuuluvat kuulumiskyselyt hoidettuamme suuntasimme laivamme nokan kohti Skarpnäckin skeittiparatiisia. Informaatiotulvan aikakaudella olin nokkelana katsonut netistä jotain skeitattavaa ja löysin ko. mestan joka ilmoitti olevansa skateparkki.

Hurjimmat huhut ja kuvitelmat tästä paikasta liikkuivat jossain Micropoliksen ja muuten vaan tavallista erikoisemman skeittauspuistikon välillä. Innoissamme ajoimme ensin noin 20 km ohi reitin. Muutamaa spekulaatiota ja u-käännöstä myöhemmin löysimme itsemme jostain arabilähiön tuntumasta keskeltä asfalttikoukeroa, jossa ei oikeastaan ollut muuta kuin pieni kasa asfalttia ja ehkä hyppyriksi tms tarkoitettu osio.


Ruotsalainen "pumppi" ja "hyppyri"

"Tänne asti on tultu, niin kyllä vittu skeitataan"
Noin vartin jälkeen räksähdyksen ääntä saattelevat kaikkien suomalaisten hyvin tuntemat voimasanat, sekä tutun kuuloinen sihahdus. Tukholman liepeitä jo kuukauden verran tutkiskelleen taiteilijamme lautahan se siinä flätillä pamahti kerralla irtipoikki. Fakie flippi koitui tällä kertaa kohtalokkaaksi. Tapaus hillitsi hieman alkumatkan innostusta. Footaget haltuun ja kohti leiripaikkaa.


Panun Ollie ja Switch flip

Nykyisin kylmäkoskelaistunut taitelijanrenttu oli siis jo aiemmilla retkillään spotannut meille unelmayöpymispaikan Ikean pihalta, jostain megalomaanisesta kulutusjuhlakaupungnosasta nimeltä Kungskurven. Täydellinen flätti, walliepalikka, rauhallinen ja vieläpä ilmaiset bussikuljetukset keskustaan ja takaisin. Mikäs sen parempaa.


Leiriytymisalue ja Kotispotti

Jatkuu..

Ei kommentteja: